Yleisimmät olkapää vaivat

Lue lisää
Ahdas olkapää eli impingement syndrooma

Ahdas olkapää eli impingement syndrooma on aika yleinen olkapäävaiva. Sitä esiinty eniten 40-50 vuotiailla. Oireyhtymä syntyy siitä, kun osa kiertäjäkalvosimen jänteistä joutuu pinteeseen luisen olkalisäkkeen eli akromionin alla. Yleisimmin pinteessä on kiertäjäkalvosimen päällimmäisen osan eli supraspinatuksen jänne. Siihen liittyy myös kapselin kireys ja aika usein limapussin tulehdus eli bursiitti.

Toisinaan impingementin syntyyn liittyy myös kalkin kertymistä tai akromionin koukkumainen muoto, mikä lisää ahtauttaa entisestään.

Tyypillisinä oireina esiintyy olkavarren alueella särkyä levossa, kipeällä kyljellä voi olla vaikea nukkua, käden nosto on vaikea. Kipua esiintyy usein tietyissä liikkeissä, kuten pukemisessä. Yleensä olkapää ei kestä kovin hyvin rasitusta. Oireilu voi välillä helpottua ja palata taas takaisin.

Hoidoksi on ensin lepo,kylmä ja rasituksen vähentäminen. Sen jälkeen ruvetaan fysioterapeutin ohjeiden mukaan tekemään terapeuttisia harjoituksia – venytyksiä, verenkiertoa parantavia harjoituksia, lihasvoima kehittäviä harjoituksia. Mikäli leposärky on voimakasta, lääkärin laittama kortisoni-injektio yleensä auttaa.

Harvoin joudutaan leikkaushoitoon, akromioplastiaan.

Kiertäjäkalvosinoireyhtymä eli rotator cuff syndroma

Olkaniveltä ympäröivät lihakset muodostavat kiertäjäkalvosimen eli rotator cuffin. Kiertäjäkalvosinoireyhtymässä on kyse kiertäjäkalvosimeen kuuluvien lihaksien jänteiden ärsytyksestä ja tulehduksesta. Välillä myös olkanivelen kapseli on kireä.

Oireyhtymän syntyyn liittyy ylirasitus, staattiset työasennot, toistoliikkeet, työasennot, joissa käsiä joudutaan pitämään pitkiä aikoja samassa asennossa tai koholla.

Oireena on kipu olkapään seudussa, varsinkin sen ulko-osassa eli olkavarressa. Käden nosto sivukautta aiheuttaa kipua. Olkapäässä esiinty lepokipua. Yleensä myös öisin kipu herätää, varsinkin nukkuessa oireilevan puolen kyljellä. Rasituksen jälkeen kipu on usein voimakkaampaa.

Hoidoksi on ensin lepo, kylmä ja rasituksen vähentäminen. Tulehduskipulääkkeitä voi käyttää kuureina. Jos oireet pysyy, kannattaa hakeutua hoitoon. Olkapää ei paranee yleensä itsestään, se vaatii ammattitaitoista hoitoa.

Kiertäjäkalvosimen repeämät

Kiertäjäkalvosimen repeämä syntyy trauman tai rappeuman seurauksena, useimmiten syynä on kaatuminen tai äkillinen liike. Repeämä voi tapahtua yhdessä tai monessa kiertäjäkalvosimen jänteessä, olla osittainen tai täydellinen repeämä.

Oireita ovat kipu, yösärky, yläraajan liikkeiden vajaus ja voiman heikkous. Varsinkin sivunosto ja uloskierto ovat voimattomat.

Usein tarvitaan repeämän leikkaushoitoa. Kuntoutus on leikkauksen jälkeen välttämätön, saadakseen siitä taas vahva ja toimiva olkapää.

Olkanivelen sijoiltaanmeno eli luksaatio

Olkanivelen rakenne mahdollistaa laajan liikeradan, sen takia nivel on myös altis sijoiltaanmenolle. Tämä tapahtuu tyypillisesti nuorelle miehelle, useimmiten urheiluun tai harrastuksiin liittyvän tapaturman yhteydessä.

Olkanivelen sijoiltaanmenon aiheuttama tyypillisin kudosvaurio on nivelkapselin ja rustorenkaan etuosan irtoaminen lapaluun nivelpinnan ja kaulan reunasta eli ns. Bankartin vaurio. Tämä vamma voi myöhemmin aiheuttaa toistuvaa instabiliteettia, erityisesti nuorille.

Iäkkäämmillä potilailla esiintyy usein kiertäjäkalvosimen repeämiä sijoiltaanmenon yhteydessä.

Jos olkanivel itse ei mene takaisin paikoilleen eli ei reponoitu, sijoiltaanmenon hoito on aina päivystyksellistä. Välillä leikkaushoito on aiheellinen.

 

Yläraaja asetetaan vartalosidokseen tai kantositeeseen, jossa nivel pysyy hyvässä asennossa noin 1-3 viikkoa. Kiertäjäkalvosimen lihasten kuntoutus aloitetaan noin 2-3 viikon kuluttua vammasta keskittyen kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja hallittuun nivelen asentotunnon palauttamiseen. Fysioterapeutin antamia harjoituksia tulee jatkaa päivittäin usean kuukauden ajan. Yleensä olkapää toipuu hyvin aikaisemmalle tasolle.

Olkanivelen instabiliteeti eli yliliikkuva olkanivel

Olkanivelen löysyys eli instabiliteetti voi syntyä esimerkiksi olkanivelen sijoiltaanmenon jälkeen tai johtua yleisestä nivelien löysyydestä eli laksiteetista. Löysyyttä tavataan enemmän heittolajien harrastajilla ja uimareilla. Olkanivel voi löysyydestä johtuen lähteä paikaltaan kokonaan tai osittain. Olkapäässä esiintyy yleensä kipua ja lonksumista.

Kun löysyyteen liittyy kipu levossa tai tietyissä liikesuunnissa, kannattaa pyrkiä korjaamaan nivelen tukevuutta fysioterapian menetelmin.  Fysioterapiassa palautetaan kiertäjäkalvosimen lihasten voima, olkapään liikuttamisessä osallistuvien lihasten dynaaminen toiminta, korjataan häiriintynyt asentotunto. Asteittain etenevä harjoittelu asiaan perehtyneen fysioterapeutin suunnittelemana on fysioterapian kulmakivi.

Nivelkuluma eli artroosi

Nivelkuluma eli artroosi on nivelen sairaus, jossa rustopinta vaurioituu. Tämä johtaa nivelruston ohentumiseen ja lopulta osittaiseen häviämiseen. Nivelrikon tarkkaa syytä ei tunneta, mutta perimällä ja nivelen kuormituksella on oma vaikutuksensa. Kyse on iän myötä yleistyvästä vaivasta.

Nivelessä esiintyy liikekipua, leposärkyä ja liike rajoitusta. Aamuisin kankeutta. Nivel saattaa myös turvota rasituksen jälkeen. Alussa nivelrikon oireet ilmaantuvat rasituksessa ja helpottuvat levossa. Edenneessä vaiheessa oireita voi olla myös levossa.

Olkanivelen eli glenohumeraalinivelen artroosi ei ole kovin yleinen vaiva, enemmän esiinty akromioklavikulaarinivelen eli AC- nivelen kuluma.

AC- nivelen vaivoja voi tulla myös nuorille potilaille esim. urheiluvamman seurauksena. Oireet ovat turvotus ja kipu solisluun päässä.

Jos fysioterapiasta ei ole apua, harkitaan operatiivista hoitoa.

Jäätynyt olkapää

Jäätynyt olkapää eli frozen shoulder eli adhesiivinen kapsuliitti on kivulias, pitkäkestoinen ja hankala vaiva. Olkanivelen nivelkapseli kiristyy ja paksuuntuu, aiheuttaen voimakasta kipua ja liikerajoitusta olkaniveleen. Vaiva voi kehittyä aivan itsestään ja syy siihen on epäselvä. Taustatekijöinä voi olla verensokerin kohominen tai kilpirauhasen vajaatoiminta.

Jos olkapää kipeytyy ja liikkuvuus rajoittuu vamman tai leikkauksen jälkeen, puhutaan posttraumaattisestä/ operatiivisestä stiff shoulderistä.

Jäätynyt olkapää on pitkäkestoinen vaiva (jopa 2 vuotta) ja siinä voidaan erottaa 4 vaihetta:

  1. Tulehdusvaiheessa olkapään kipu tuntuu usein levossa ja öisin sekä äkillisissä liikkeissä. Tällöin myös olkapään liikkeet alkavat vähitellen heikentyä ja rajoittua. Kipu pahenee pikkuhiljaa.
  2. Jäätymisvaiheessa olkapää on kipeimmillään ja liikkeet rajoittuvat entisestään.
  3. Jäykkyysvaiheessa kipu alkaa hellittää, mutta olkapää on jäykkä ja liikerajoitus on selkeää.
  4. Viimeisessä eli toipumisvaiheessa kipu on jo vähentynyt ja olkapään liikkeet alkavat palautua normaaleiksi.

Tulehdusvaihe kestää tyypillisesti pari kuukautta, jäätymisvaihe muutamia kuukausia, jäykkyysvaihe noin puoli vuotta ja toipumisvaihe jopa vuoden.

Asiantuntevan fysioterapeutin suunnittelemasta harjoitusohjelmasta ja ohjauksesta on apua liikkuvuuksien ylläpitämiseksi ja kivun lievittämiseksi. Lääkärin laittamasta kortisoni-injektioista on hyötyä.

Mikäli liikkuvuuden palauttamiseksi tehdään narkoosimanipulaatio tai nivelkapselia halkaistaan operatiivisesti, on fysioterapia sen jälkeen välttämätön.

Hauisjänteen vaivat

Hauisjänteen eli bicepsin vaivat johtuvat yleensä rasituksesta, lihaskireydestä tai taustana on joku vamma. Hauisjänne voi kiertäjäkalvosin vaivojen yhteydessä rispaantua, mennä poikki ja lipsahtaa väärään paikkaan nivelen eteen. Hauisjänne voi katketa vähäisestäkin rasituksesta kun jänne on tendinoottinen eli rappeutunut.

Hauisjänteen pitkän pään katkeamisen seurauksena muodostuu ns Kippari Kalle lihas. Sen hoito on konservatiivinen eli kuntoutus fysioterapeutin ohjauksessa.

Operatiivisesti hoidetaan hauisjänteen osittainen repeämä ja sen sijoiltaanmeno urastaan.

Mehiläinen Töölö

Pohjoinen Hesperiankatu 17 C

00260 Helsinki

Mehiläinen Leppävaara

Hevosenkenkä 3

Panorama Tower

02600 Espoo

Mehiläinen Nummela

Pisteenkaari 1 B

03100 Nummela